4H:n historiaa Jalasjärvellä
Jalasjärven maatalouskerhoyhdistys ry. perustettiin 16.10.1936.
1930-luvun loppupuolella kerholaisille järjestettiin useita kursseja. Kerholaiset saivat tuloja sikurijuurikkaan viljelyllä.
1940-luvulla toimintaa jatkettiin sodasta huolimatta. Kerholaiset viljelivät edelleen sikurijuurikasta sekä kessua, koska tupakka oli ”kortilla”. Vuosina 1948-1951 toiminta oli varojen puutteen takia hiljaista ja vasta vuonna 1951 toiminta alkoi uudelleen.
Vuonna 1952 valittiin neuvojaksi yhdistykselle Laimi Yli-Jokipii (os.Lehtimäki), joka hoiti neuvojan tehtäviä vuoteen 1996 saakka, pieniä taukoja lukuun ottamatta.
1950-luvulla kerholaiset viljelivät pellavaa ja sokerijuurikasta. Metsäkerhotoiminnassa järjestettiin paperipuun kuorinta-, istutus-, ja leimauskilpailuja. Vuonna 1957 järjestettiin Jalasjärvellä myös maatalouskerhopiirin 25 v. juhlat ja juhlanäyttely.
1960-luvulla sokerijuurikkaan viljelyala kasvoi ja kurssitoiminta vilkastui entisestään. Järjestettiin myös mannekiiniesitys, lentopallo-otteluita, retkiä ja kursseja.
Vuonna 1970 nimi muuttui koko maassa maatalouskerhosta 4H-kerhoiksi.
1970-luvulla kerholaiset viljelivät pääasiassa sokerijuurikasta, porkkanaa, sipulia ja perunaa. Toimintaan tuli uutena työmuotona erilaiset tehtäväkortit sekä torimyynti.
1980-luvulla kerholaisten yritys- ja kurssitoiminta yhä voimistui. Metsäkerholaiset kasvattivat ennätysmäärän männyntaimia. Luomutillin viljely lisääntyi. Kesäporsaita oli kasvatuksessa parhaimmillaan lähes 900, ja kerholaisten yritystoiminnan bruttotulot olivatkin korkeimmillaan 1980-luvun loppupuolella, noin 1,7 miljoonaa markkaa.
1986 Luopajärven maa- ja kotitalousnaiset ja 4H-kerholaiset osallistuivat valtakunnalliseen 2-vuotiseen pellavalystit -kampanjaan. Pellavaa viljeltiin n.7 aaria Markku ja Kyllikki Anttilan mailla. Pellavat liotettiin Olavin ja Leena Anttilan “saviprunnis” ja vähän ”prunnin lairoolakin”. Seuraavana kesänä työ jatkuu ja pellavan kunnostamisella ainakin kankaaksi asti. Vuonna 1986 Suomen 4H-liiton juhlassa Luopajärven kerho pääsi esittämään taitojaan. Juhlan alussa ja lopussa 4H-kerho esitti pellavatyönäytöksen.
1990-luvulla yritystoiminnassa sipulin ja mansikanviljely laajeni. Myös kansainvälistä vaihtoa lisättiin. Uutena työmuotona tuli nuorten “työpalvelu”, jossa nuoret käyvät 4H-yhdistyksen välittämänä vierailla töissä.
Yritystoiminnan tulos laski hiljalleen Suomen liityttyä Euroopan Unioniin. 1996 pitkäaikainen 4H-neuvoja Laimi Yli-Jokipii jäi eläkkeelle ja uudeksi neuvojaksi valittiin Arja Ketoja.
2000-luvulle tultaessa 4H-toimintaan on tullut uusia ajankohtaisia aiheita kuten tietotekniikka, kotipalvelutoiminta ja dogsittertoiminta.
Vuonna 2003 4H-liitto täytti 75 vuotta. 4H sai oman maskotin, Topin. Samana vuonna tuli tehtäväkorttien tilalle uudet top-tehtävät ja 4H-passit.
2000-luvun alussa 4H-liitto järjesti vielä valtakunnallista kilpailutoimintaa ja usein voitto tuli myös Jalasjärvelle. Valtakunnalliset käsityökilpailut voitti Johanna Valkama (2000) ja Pirita Ojanperä (2006), kotieläintenkasvatuskilpailussa Kimmo Mantila voitti 4H-liiton matkan Saarenmaalle (2000), valtakunnalliset kotitalouskilpailut voitti Anniina Ojanperä (2001), valtakunnalliset metsätaitokilpailut voitti Maija Pihlaja (2004). Pilke-lehden valtakunnallisen kirjoituskilpailun voitti Sanna Pihlaja (2008). Lisäksi 4H-piirin kilpailuista tuli runsaasti palkintomenestystä.
Kansainvälisiä vaihtoja on tehty 2000-luvulla jonkin verran. Vuonna 2000 Johanna Valkama vieraili Minnesotassa. Eerika Mäkelä osallistui pohjoismaiseen 4H-vaihtoon vuonna 2007. Lisäksi jalasjärviset perheet toimivat usein isäntäperheinä kansainvälisille vaihtokerholaisille.
Valtakunnallisen stipendin saivat Pirjo Moisio (2000), Elisa Männistö (2005) ja Maija Pihlaja (2006). Kaisa Pihlaja valittiin valtakunnalliseen nuorisoparlamenttiin vuonna 2008.
4H oli mukana Mukula-tapahtumissa ja Plotto-tapahtumissa. Huippu-leiritoimintaa järjestettiin yhteistyössä kunnan ja seurakunnan kanssa Kesärannassa.
Nuorilla oli vielä kasvamassa kesäpossuja, vasikoita ja muita eläimiä.
Lannoitesäkkikeräys on jatkunut vilkkaana koko 2000-luvun. Metalliromunkeräys järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2007. Yhdistyksellä oli ensimmäisen kerran marja-asema vuonna 2008.
Kerhotoiminta on ollut vilkasta läpi 2000-luvun alun. Jäsenmaksun maksaneita on ollut yli 200 ja kerhokäyntejä yli 2200.
4H-liitto lanseerasi uuden tuotteen "4H-yrityksen" vuonna 2010. Jalasjärvellä ensimmäisen 4H-yrityksen perusti Johanna Perkiö. Liiton toimesta tuli myös "kolme askelta työelämään"-malli vuonna 2011.
Kerhotoiminta jatkui erittäin vilkkaana. Jäsenmaksun maksaneita oli 257 vuonna 2011.
Nuoria työllistettiin Wilholan valvontaan ja nurmikkojen leikkaamiseen. Kurssi-ja kilpailutointaa järjestettiin paljon yhdistyksen tasolla. Vuonna 2012 valtakunnallisia kilpailuja ei enää järjestetty lainkaan. Myös rahoitus valtion taholta 4H-toiminnalle laski merkittävästi vuonna 2012.
Valtakunnallisen stipendin sai Sanna Pihlaja (2013).
Etelä-Pohjanmaan 4H-piiri lakkautettiin syksyllä 2013. Myös vapaa-aikalautakunnan avustus yhdistykselle laski merkittävästi. Uusia 4H-toiminnan rahoitusmuotoja on sen jälkeen etsitty jatkuvasti. Olemme tehneet mm. jäteneuvotaa jäteyhtiö Lakeuden Etapille.
Jalasjärven kunta liitetiin Kurikan kaupunkiin 1.1.2016, mutta 4H-yhdistykset säilyivät itsenäisinä 4H-yhdistyksinä. Yhdistys täytti 80-vuotta, mutta isompia juhlia ei tällä kertaa vietetty.
Yhdistyksellä alkoi ensimmäinen isompi Leader-hanke "Juuret-lähiruokahanke" 1.8.2016, hankeohjaajana toimi Hannele Kortesoja.
Uutena toimintamuotona v. 2016 yhdistys osallistui käytettyjen AIV-kanisterien vastaanottamiseen.
Vuonna 2018 yhdistys sai STEA:lta rahaa ikäihmisten ulkoiluttamishankkeeseen, toimintaa kehitettiin edelleen Boostia 2 Leader-hankkeena vuonna 2019.
Kurikan kaupunki perusti vuonna 2018 Ohjaamo-toiminnan ja yhdistys on ollut tässä mukana.
1.8.2019 alkoi Kiinto-nuorten metsäyrittäjyyshanke (Leader) yhteistyössä Seinäjoen 4H-yhdistyksen kanssa. 4H-nuoret ovat perustaneet vuosittain uusia 4H-yrityksiä
Jalasjärven 4H-yhdistys kiittää kaikkia 4H-työtä tukeneita tahoja ja erityisesti aktiivista nuorisoa ja heidän vanhempiaan, jotka ovat tehneet menestyksekkään toiminnan mahdolliseksi vuosikymmenten ajan.
teksti Katja Sihvonen & Arja Ketoja